Miksi sinunkin pitäisi tietää oma kuntotasosi

Monella kuntoilijalla on nykyään käytössä jokin mittalaite, joka seuraa sykettä ja sykevälivaihtelua. Monet niistä mahdollistavat myös oman kuntotason selvittämisen. VO2max -arvo kertoo kuinka monta millilitraa happea painokiloa kohti elimistö pystyy kuljettamaan minuutissa. Eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnosta.

Läheskään kaikki eivät kuitenkaan hoksaa tätä arvoa aktiivisuuskelloistaan tai -rannekkeistaan etsiä. Jos olet seurannut vain yksittäisten treenien syketietoja, kannattaa ehdottomasti vilkaista sen lisäksi myös oma VO2max -arvo, tai suorittaa oman laitteen ohjeiden mukaan sen selvittämiseen tarvittava testi.

Miksi oma kuntotaso tai hapenottokyky on sitten kuntoilijalle hyödyllistä tietoa?

Kuntotaso vaikuttaa oikeastaan kaikkeen omassa elämässäsi. Siihen, miten raskaalta päivittäiset askareet tuntuvat, miten pitkään jaksat fyysisiä suorituksia väsymättä, miten palaudut arjesta ja treeneistä, ja tietenkin myös siihen miten treenit kulkevat ja millä tavoin kannattaa treenata.

Hyvä kuntotaso on tärkeä muillekin kuin kestävyyslajien harrastajille. Hyvä peruskunto mahdollistaa myös tehokkaamman lihaskunto- ja voimaharjoittelun sekä niistä palautumisen. Hektinen työviikko tai lapsiperhearki ei muodostu aivan niin kuormittavaksi kun kuntotaso on hyvä. Sydämen, keuhkojen ja verenkiertoelimistön terveys on myös tärkeä asia, mutta ehkä liian etäisen tai abstraktin tuntuinen motivoidakseen liikkumaan, ellei näihin liittyviä haasteita ole osunut omalle kohdalle. Tai jos ei vielä ole kokenut vanhenevansa.

Miten kehittää omaa kuntotasoa?

Tarkka vastaus riippuu tietenkin omasta kuntotasostasi. Tällä ohjeella pääset alkuun jos kuntotasosi ei ole hyvä.

Hyvän kunnon pohja on peruskunto, tai peruskestävyys. Peruskestävyysliikunta on vielä melko kevyen tuntuista tekemistä. Sen aikana pystyt puhumaan puuskuttamatta, lihaksiin ei muodostu maitohappoa, ja jaksat jatkaa pitkään tällä teholla. Koska peruskestävyysharjoittelu ei monien mielestä tunnu ’oikealta’ liikunnalta, sen arvo jää helposti huomaamatta ja tämän tason treenit tekemättä. Monille sopivaa peruskestävyysliikuntaa on esimerkiksi kävely tai melko rauhallinen polkupyöräily. Hyvä uutinen on se, että peruskestävyysharjoittelu on siinä mielessä palkitsevaa hommaa, että se on helposti toteutettavaa ja todennäköisesti huomaat säännöllien harjoittelun hyödyt hyvin nopeasti.

Kun peruskestävyys on hyvällä mallilla on aika ottaa mukaan myös enemmän sykettä nostavaa harjoittelua sopivina annoksina. Hengästyttävä liikunta 1-2 kertaa viikossa on hyvä alku. Voit aloittaa yhdistämällä sykettä nostavia vetoja rauhallisempaan liikuntaan. Esimerkiksi kävelemällä reippaasti ylämäessä tai lisäämällä kävelylenkkiin lyhyitä hölkkä- tai juoksu-vetoja.

Kestävyysharjoittelua voi tehdä myös kuntosalilla. Talviaikaan sisäliikuntavaihtoehdot ovat houkuttelevia myös kestävyysliikuntaa varten. Kuntosaleilta löytyy kuntopyöriä, crosstrainereita, soutu- ja hiihtolaitteita. Kuntosalilla sykkeen saa koholle myös esimerkiksi kuntopiirin avulla.

Haluatko selvittää oman kuntotasosi ja itsellesi sopivat liikunnan tehot ja tavat? Ota yhteyttä.