Kaikille sokerihiirille

Tunnetko jonkun, joka on joskus ollut karkkilakossa? Tai sokerilakossa? Ehkä olet joskus itsekin kokeillut sitä. Miten lakko sujui, ystävällä tai sinulla?

Aika usein asiakas kertoo personal trainerille olevansa sokerikoukussa. Tai vähintäänkin niin parantumaton sokerihiiri, että ei missään nimessä voi elää ilman herkkuja. Jossain vaiheessa päivää, yleensä illalla tai kesken työpäivän, kun lounas on jäänyt väliin, iskee hallitsematon herkkuhimo, joka johtaa suoraan kokouspullien äärelle tai kotona herkkukaapin luo. Eikä aina yksi pulla tai muutama pala suklaata riitä. Lopputuloksena on huono olo ja ehkä vielä huonompi mieli.

Voiko sokeriin olla koukussa?

Sokeriaddiktiosta kuulee puhuttavan usein. Olet varmasti törmännyt tähän termiin, tai ehkä jopa tunnistanut itselläsi kyseisen ongelman. On totta, että ongelmat herkkujen ja sokerin kanssa ovat monelle hyvin todellisia ja vaikeitakin. Kuitenkaan ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että sokerilla olisi varsinaisia addiktoivia vaikutuksia ihmisissä samaan tapaan, kuin joillain päihteillä. Silti moni kokee olevansa koukussa.

Riippuvuudessa on kyse muistakin asioista kuin fysiologisista reaktioista. Tavat, tottumukset, ja erilaiset mielleyhtymät ohjaavat toimintaamme hyvin voimakkaasti.  Samoin sosiaaliset paineet. Vaikka hyvä uutinen siis on, että todennäköisesti et ole fyysisesti riippuvainen sokerista ja herkuista, ei se tarkoita etteikö ongelmalliseksi koettua toimintaa ja tapoja olisi olemassa, tai, että niiden muuttaminen olisi helppoa. Ehkä et kuitenkaan olekaan sokerin orja, vaan omien tapojesi.

Herkuttelu ja sen määrä ovat usein keskustelun aiheena valmennuksissa ja konsultaatioissa asiakkaiden kanssa. Kerran jopa asiakas asetti valmennuksen ehdoksi sen, että saa syödä tietyn määrän suklaata päivässä. Minä suostuin empimättä, koska en uskonut hetkeäkään, että tästä olisi muodostunut lopullinen kynnyskysymys valmennuksen onnistumiselle, tai että päivittäinen suklaan syönti olisi jäänyt ongelmaksi. Olinhan juuri pelastanut toisen asiakkaan nallekarkkien otteesta. Ehkä vaikutin puoskarilta luvatessani suruitta, että suklaa saa säilyä ruokavaliossa, sillä valmennusta ei tämän keskustelun jälkeen aloitettu. Tosiasiassa uskoin asiakkaaseen vielä enemmän kuin itseeni: hän vaikutti motivoituneelta hyvin tietoiselta omasta tilanteestaan, ja kaikki onnistumisen edellytykset näyttivät olevan olemassa.

Kun kyseessä on fysiologinen riippuvuus jostain aineesta, on sen käytön täydellinen lopettaminen ainoa vaihtoehto. Sen lisäksi joudutaan kuitenkin käsittelemään monia muita kysymyksiä. Sosiaalinen ympäristö ja sen asettamat odotukset, sekä omat tavat ja tottumukset ovat muutoksen keskiössä, aina. Jos jokin näistä alueista jää käsittelemättä, ei pelkkä käytöstä pidättäytyminen riitä. Siksi karkkilakko harvoin toimii.

Lue myös tämä: Vaihdevuodet ja painonhallinta

Opettele uusia tapoja, älä keinoja kieltää itseltäsi uusia asioita

Terveellinen elämä ei rakennu ensisijaisesti kieltojen ympärille. Siksi en koskaan kiellä asiakkaitteni ruokavaliosta mitään. Herkut kuuluvat normaaliin elämään. Silloin, kun kokonaisuus on tasapainossa, ei satunnainen poikkeus sitä tuhoa. Sillä, mistä päivittäinen elämäsi koostuu, on paljon suurempi merkitys kuin sattumilla. Itselleen pitää kuitenkin olla rehellinen. Herkkupäivä ei voi muuttua herkkuviikonlopuksi, jos tavoitteena on hyvä olo ja vaikkapa painon putoaminen. Rehellisyys ei aina ole helppoa. Eikä aina oman tilanteen hahmottaminenkaan, vaikka haluaisikin olla rehellinen.  Sekä hyvät, että huonot tavat muodostuvat kuitenkin samalla kaavalla: toistamalla.  Tapojen muuttaminen vaatii aikaa, ja usein muiden tukea. Tästä näkökulmasta käsin kokemus sokeriaddiktiosta on hyvinkin ymmärrettävä. Sen käsittelyn tapana totaalikieltäytyminen ei välttämättä ole kuitenkaan toimivin ratkaisu.

Herkuttelun hillitsemiseen riittää usein ruokarytmin säännöllistäminen ja riittävän energiansaannin varmistaminen. Kun olo on hyvin ravittu ja tyytyväinen, herkut eivät enää houkuttele entiseen tapaan. Enää ei tarvita ylimaallista itsehillintää kokouspullien äärellä. Aina asia ei ole näin yksinkertainen, ja ongelmat voivat olla muuallakin. Silloinkin on hyvä muistaa, että sokeri ei tee valintoja puolestasi.  

Älä kamppaile yksin

Kaipaatko apua toimivan ja tavoitteitasi tukevan mutta omaan arkeen helposti sopivan ruokavalion muodostamisessa ja toteuttamisessa? Sellaisen, johon herkkuja mahtuu mutta jossa ne eivät vie liikaa tilaa? Ota yhteyttä, olen mielelläni avuksi!

 

Lisää tietoa ja ajatuksia sokeriaddiktiosta löydät täältä:

http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002928444.html

http://patrikborg.blogspot.fi

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27372453

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25205078

Edellinen
Edellinen

Ihana, pelottava muutos