Vuoden vaihteessa startataan paljon uusia, liikunnallisempia elämäntapoja. Uusi vuosi on käännekohta joka luonnollisesti houkuttelee tekemään muutoksia ja järjestämään uusia tuulia omaan elämään. Tämä motivaatio kannattaa hyödyntää viisaasti. Moni hyvällä mielellä ja tarkoituksella aloitettu liikuntaharrastus kariutuu nimittäin harmillisen nopeasti, jos liikkeelle lähtöä ei mitoiteta oikein. 

Liikuntaa itselleen kaipaava saattaa lähetä usein liikkeelle 'pitäisi' -ajattelusta. Pitäisi käydä lenkillä. Pitäisi käydä useammin kuntosalilla. Pitäisi joogata paremman liikkuvuuden saamiseksi. Pitäisi mennä säännöllisesti uudelle trendikkäälle ryhmäliikuntatunnille. Nämä kaikki ajatukset saattavat sisältää totuuden siemenen, mutta miksi juuri sinun “pitäisi” tehdä näitä asioita? Vai pitääkö sinun? 'Pitäisi' -ajatus liittyy yleensä pakkoon, joka ei välttämättä ole ihmiselle itselleen mitenkään merkityksellinen tai edes oma sisäisen motivaation lopputulos. ‘Pitäisi’-ajatusta pidemmälle kantaa yleensä toiminta, mikä on itselle jollain tavalla mieluisaa. Jot ain mitä ihminen itse haluaisi tehdä ja näkisi sopivan itselleen. Ennen uuden liikuntaharrastuksen aloittamista kannattaa siis miettiä, mitä sinä uudelta harrastukseltasi haluat ja mitkä asiat voisivat tehdä uudesta toiminnasta sinulle houkuttelevaa. Siitä ei tarvitse innostua aivan sata lasissa heti, mutta ajatus omasta kyvykkyydestä on hyvä olla positiivinen aloituksen kynnyksellä. Joten minkälaisesta liikkumisen muodosta sinä nauttisit eniten?

Eli, jotta liikkumisesta voisi muodostua rutiini, sen pitää tuntua miellyttävältä, vähintääkin ajatuksen tasolla. Aluksi lenkki tai salitreeni tai muu aktiviteetti voi käytännössä tuntua hyvinkin raskaalta. Tällöin on tärkeää malttaa, ja antaa itselle aikaa totutella uuteen rasitukseen ja totutella ajatukseen fyysisestä ponnistelusta. Yksinomaan täysillä treenaaminen harvoin kantaa pitkälle tai antaa sijaa innostumiselle. Jos säännöllistä liikuntaharrastusta ei ole ollut, eikä arkiliikuntaakaan ole kertynyt päiviin, saattaa pelkkä arkiliikunnan lisääminen olla aivan riittävä aloitus. On totta, että kestävyyskunnon lisäksi on hyvä huolehtia myös lihaskunnosta ja liikkuvuudesta, mutta kaikkea ei kuitenkaan tarvitse aloittaa kerralla. On hyvä aloittaa itselle kivoimmasta vaihtoehdosta ja riittävän monen onnistumisentunteen jälkeen voi taas laajentaa omaa mukavuusaluettaan.

Oman fyysisen kyvykkyyden lisäksi voi olla hyvä pohtia muita liikunnan aloittamiseen vaikuttavia arkisia käytännön tekijöitä. Kuinka paljon aikaa on käytettävissä liikunnan harrastamiseen ja milloin? Syötkö tasaisesti päivän mittaan ja mitä mieltä olet itse omista ravitsemustottumuksistasi? Nukutko riittävästi? Onko elämässäsi tällä hetkellä muita kuormittavia tekijöitä? Kaikki nämä asiat vaikuttavat siihen, kuinka usein ja kuinka intensiivisesti kannattaa suunnitella liikkuvansa. Arjen realiteeteista ei kannata kuitenkaan huolestua liikaa tai antaa niiden jarruttaa aktiivisuuden lisäämistä arkeen. Aloita sopivalla määrällä, niin fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei uuvuta.

UKK-instituutin 2019 päivitetty liikuntasuositus 18-64-vuotiaille antaa hyvän käsityksen terveyden edistämiseen tarvittavan liikunnan määrästä. Jos liikut viikossa yhteensä kaksi ja puoli tuntia reippaasti (kävellen, siivoten, pihatöissä, leikkien) tai reilun tunnin raskaasti (juosten, uiden, pyöräillen), olet varsin hyvällä mallilla kestävyyskunnon osalta. Tähän lisäksi kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa ja liikehallintaa (kuntosali, jumpat, jooga, tanssi) kehittävää fyysistä kuntoa monipuolisesti.

Kuntoliikuntasuosituksissa nimetty liikunnan määrä voi tuntua alkuun ehkä paljolta, mutta pitkällä aikavälillä tämä on määrä, mihin monet asiakkaamme ovat olleet hyvin tyytyväisiä, kehittäneet kuntoaan merkittävästi ja saaneet toivomiaan tuloksia aikaan. On aika tyypillistä, että liikuntaa aloittelevat ihmiset saattavat ajatella, että omaan liikkumattomuuteen pitää vastata valtavilla ponnistuksilla ja valtavalla aktiivisuuden määrällä, kun tosiasiassa vähempikin riittää parantamaan omaa jaksamista ja vireystilaa, kyvykkyydentunnetta puhumattakaan vaikutuksista unenlaatuun ja muistitoimintojen kehittymiseen.

Aloittelevalle liikkujalle siis kaksi kertaa viikossa itselle sopivalla tasolla tapahtuvaa ja kivaa liikuntaa, sekä rutkasti arkiaktiivisuutta on vallan mainio kehittämään kuntoa. Liikunnasta nauttii huomattavasti enemmän silloin, kun oppii kuuntelemaan omaa kehoa, arvioimaan vireystilaansa ja toimimaan sen mukaisesti.

Joskus kynnys lähteä ohjattuun liikuntaan tai vaikkapa yksin kuntosalille on niin suuri, että se muodostuu liikunnan aloittamisen esteeksi. Silloin pitää pohtia tapoja madaltaa kynnystä. Helpottuisiko tilanne jos otat mukaan kaverin? Kannattaa myös käydä rohkeasti tutustumassa eri liikuntapaikkoihin, ja valita sellainen paikka jossa viihtyy ja kokee olonsa mukavaksi ja tervetulleeksi. Jos ongelmana on se, että et tiedä miten toimia, miten esimerkiksi treenata kuntosalilla, tai millainen kotitreeni olisi juuri sinulle sopiva, kannattaa etsiä itselle sopiva valmentaja ja neuvotella itselle sopivaksi mitoitettu ohjauksen määrä.

Aina silloin tällöin törmäämme tilanteisiin, joissa asiakas ajattelee olevansa liian huonossa kunnossa lähteäkseen valmennukseen, ja että ensin pitäisi itsekseen päästä jollekin tietylle tasolle hyötyäkseen valmentajasta. Tosiasia on kuitenkin se, että juuri alussa usein tarvitaan eniten apua. Hyvä valmentaja kyllä ymmärtää tilanteesi ja tavoitteesi, ja mitoittaa valmennuksen vaativuuden sen mukaan. Älä siis epäröi pyytää tarvittaessa apua.