Hyvinvointidata - uhka vai mahdollisuus?
Erilaiset sykettä, sykevälivaihtelua, aktiviisuutta, unenlaatua ja kuntotasoa mittaavat ja arvioivat laitteet ovat monille arkipäivää. Kelloja, rannekkeita ja sormuksia löytyy erilaisia käyttötarpeita varten runsaasti. Parhaimmillaan mittarit ovat erinomainen työkalu ja seurannan väline, mutta aina niiden käyttö ei ole täysin ongelmatonta.
Mitä hyötyjä hyvinvointidatan keräämisestä ja seuraamisesta voi olla?
Parhaimmillaan mittausdata auttaa yhdistämään päivän aikaisia tapahtumia kehon reaktioihin ja niiden vaikutuksiin omaan hyvinvointiin. Mittaustulokset voivat toimia siis oppimisen välineenä niin oman tilanteen ymmärtämisessä kuin siihen vaikuttavien toimenpiteiden valitsemisessa ja toteuttamisessa.
Joskus mittaustulokset vahvistavat asioita jotka jo oikeastaan olivat tiedossa. Jokainen on oman hyvinvointinsa ja elämäntilanteensa asiantuntija. Silti omien ajatusten vahvistaminen datan avulla voi olla hyödyllistä ja motivoida sopivien muutoksien tavoitteluun. Joskus taas mittaustulokset tekevät näkyväksi jotain yllättävää, tai ehkä jotain sellaista jota ei ole haluttu huomioida vaikka asia on jollain tasolla ollut tiedossa. Erityisesti tällaisissa tilanteissa asiantuntijan apu mittaustulosten tulkinnassa ja sopivien toimenpiteiden suunnittelussa voi olla avuksi.
Mittausdata voi myös toimia hyvänä seurannan välineenä muutosta tehdessä. Pieniä muutoksia itsessään tai omassa hyvinvoinnissa voi olla joskus vaikea havaita. Havainnollistava data tukee tilanteen kehittymisen seuraamisessa. Muutoksia tehdessä sopivien seurannan välineiden ja tapojen valinta on tärkeää; kaikki mahdolliset seurattavat muuttujat eivät aina ole yhtä hyödyllisiä tai keskeisiä, tai välttämättä juuri sinulle soveltuvia.
Mitä haasteita hyvinvointidatan keräämiseen ja seuraamiseen liittyy?
Kuten jo sanottu, kaikki seurannan ja mittaamisen välineet eivät sovi kaikille. Joillekin mittaukset eivät sovi ollenkaan tai ole millään tavoin tarpeellisia. Aina kaikki mahdollinen kerättävissä oleva tieto ei ole hyödyllistä tai sen kerääminen ja seuraaminen tarkoituksenmukaista. Joskus numerot ja mittaustulokset voivat ohjata fokuksen pois olennaisesta. Tulosten seuranta voi viedä huomion konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiselta tai omien tuntemusten ja kehon kuuntelulta.
Jos mittaaminen ja tulosten seuraaminen alkaa tuntua ahdistavalta, tai tuloksia tulee seurattua pakonomaisesti kannattaa harkita mittaamisen tarkoituksemukaisuutta uudestaan. Joskus on opettavaista myös olla ilman mittaria. Miltä treeni tuntui kun et seurannutkaan sykettä mittarista sen aikana? Millaiselta olo tuntui aamulla kun et tarkistanutkaan unen palauttavuutta sovelluksesta?
Paraskaan mittari ei tiedä kaikkea sinusta, eikä anna suoria vastauksia kaikkiin kysymyksiin tai ongelmatilanteisiin. Kaikki mittarit eivät myöskään ole yhtä tarkkoja tai luotettavia, vaikka kuluttajakäyttöönkin tarkoitetut laitteet ovat kehittyneet vuosien varrella huimasti.
Tieto ei ole toiminnan tae
Mittausdatan kerääminen vain mittausdatan tai sen keräämisen vuoksi ei edistä kenenkään hyvinvointia. Toisia mittaustulokset motivoivat käytännön toimiin paremmin kuin toisia. Joskus mittaustulosten tulkinta voi vaatia ammattilaisen apua, käytännön toimien toteuttamisesta puhumattakaan. Vaikka periaatteessa ymmärtäisi mitä dataa on kerätty ja miten tuloksia luetaan, voi syy-seuraus- suhteiden ja mahdollisten selitysten löytäminen joskus olla vaikeaa. Pelkkä tieto ei myöskään ole tae käytännön toimista. Elämäntapojen muutoksen vaativat aikaa, resursseja - ja usein tukea.
Kiinnostuitko tutustumaan tarkemmin omaan hyvinvointiisi ja arjen valintojesi vaikutuksista siihen?
Tututu Firsbeat Lifeen täällä.