Jos työ vie suurimman osan jaksamisesta, ei vapaa-ajalla enää riitäkään virtaa itselle mielekkääseen, jaksamista ja palautumista tukevaan tekemiseen. Palautuminen ei ole vain passiivista lepäämistä ja rauhoittumista tai unen laadun ja määrän maksimointia. Tarvitsemme vapaa-ajalla itselle mielekästä tekemistä, kuntotasoa kohottavaa liikuntaa ja aikaa sosiaalisille suhteille. Kaikki nämä tukevat hyvinvointia ja jaksamista.

Jokaisella meistä on sama akku työssä ja vapaa-ajalla. Perinteisesti työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista on lähestytty työn ja vapaa-ajan tasapainon käsitteen (work-life balance) kautta. Ajatus työn ja vapaa-ajan tasapainosta johtaa kuitenkin helposti vastakkainasetteluun, tai eräänlaiseen kilpailuasetelmaan jossa syntyy käsitys eri rooleista tai elämän osa-alueista jotka eivät ole varsinaisesti yhteensovitettavissa, vaan jotka täytyy jotenkin eriyttää ja jotka kilpailevat keskenään. Ristiriitaisia tunteita syntyy, kun molempiin pitäisi panostaa yhtä lailla aikaa ja resursseja ja kokea niihin liittyvät roolit yhtä merkityksellisiksi.

Työn ja vapaa-ajan harmonian (work-life harmony) käsitteessä työtä ja vapaa-aikaa ei aseteta vastakkain, toisiaan poissulkeviksi elämän osa-alueiksi. Työ ja vapaa-aika liittyvät toisiinsa kiinteästi ja monin tavoin, ja itse kukin meistä varmasti tietää omasta kokemuksesta miten ne kietoutuvat yhteen. Kokemuksellisesta näkökulmasta työn ja vapaa-ajan muodostama kokonaisuus saattaa siis tuntua jopa intuitiivisesti ymmärrettävämmältä lähestymistavalta kuin niiden erottaminen toisistaan. Ketäpä meistä ei joskus olisi työt seuranneet kotiin tai henkilökohtainen elämä työpaikalle.

Työstä palautuminen on sekä kehon että mielen elpymistä työpäivästä. Tämä edellyttää fyysisen hyvinvoinnin huomioimisen lisäksi töistä irtaantumista. Työ kuluttaa tietyntyyppisiä voimavaroja työn luonteesta riippuen. Työkseen ajatteleva, paljon aikaa istuen ja näyttöpäätteellä aikaa viettävä kaipaa vapaa-ajalla toimintaa, joka ei kuormita näitä samaisia resursseja. Ajatustyöläiselle esimerkiksi fyysiset aktiviteetit tai vähemmän ajattelua ja ongelmanratkaisua vaativat toimet saattavat sopia vapaa-ajalla hyvin. Fyysistä työtä tekevä taas saattaa hyötyä esimerkiksi luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativista vapaa-ajan aktiviteeteista.

Psykologinen palautuminen tapahtuu kuin huomaamatta itselle mielekkäiden ja tärkeiden harrastusten tai toimien parissa. Siksi merkityksellä vapaa-ajalla on tärkeä rooli työstä palautumisen kannalta. Jos liiallinen työkuorma tai toimimattomat työskentelyn tavat kuluttavat akun loppuun työpäivän aikana, ei palautumiselle ja palautumista edistävälle toiminnalle vapaa-ajalla jääkään enää virtaa. Toiminnallinen tasapaino kuvaa tilannetta, jossa työ tai tuottava toiminta (opiskelu tai muu työtä vastaava toiminta), vapaa-aika ja itsestä huolehtimisen toimet ovat sopivassa suhteessa keskenään, mahdollistaen toimivan ja tyydyttävän elämän- ja ajanhallinnan yksilöllisen kokemuksen.

Etätyöaika lisää omat haasteensa työn ja vapaa-ajan harmonian luomiseen. Kun entiset, tutut työskentelyn ja työkavereiden kanssa kommunikoinnin tavat eivät enää olekaan käytettävissä, pitää pyrkiä sopeutumaan. Epäviralliset juttutuokiot katoavat, tieto ei kulje yhtä saumattomasti, kotona jatkuvasti läsnäolevat työt vaikeuttavat työasioista irroittautumista vapaa-ajalla ja loputtomat palaveriputket tekevät työpäivän tauottamisesta ja omien tehtävien hoitamisesta haastavaa. Työyhteisöt kaipaavat uusia yhteisiä pelisääntöjä työntekoon ja yhdessä toimimiseen, sekä yhteistä aikaa ja sosiaalisuutta.

Etätyötä itsekseen kotona tekevä, rajoitusten vuoksi kaventuneiden vapaa-ajan toimien mahdollisuuksien kanssa kamppaileva väsyy ja passivoituu helposti. Apua ja korvaavia toimenpiteitä tarvitaan mielellään ennen kuin jaksamisen haasteet eskaloituvat sairauspoissaoloiksi.

Energinen osaaja -workshoppimme vastaa nimenomaan tähän tarpeeseen. Olemme saaneet workshopista erinomaista palautetta.

“Mietin ensin jaksanko tulla paikalle, kun työt painoi päälle — mutta onneksi avasin tietokoneen! Työpaja oli piristävä ja ajatuksia herättävä. Teidän energisen empaattinen asenne tarttui ja saan siitä hyvää fiilistä loppupäivään.” 

“Aihe on erityisen tärkeä, etenkin nyt kun kaikki menee kaikki kiinni. Kiitos siitä, että sain kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten palaudun ja miksi. Olen tiennyt miten palaudun, mutten miksi ja sen vuoksi uusia ideoita on ollut vaikea keksiä.” 

“Oli hienoa, että valmennuksessa muodostui selkeät seuraavat askeleet - näin asioita myös tapahtuu eikä jäädä nyökyttelyn asteelle!”

Hyötyisikö myös sinun tiimisi workshopista? Kerromme mielellämme lisää! Voit myös vinkata meille työnantajasi niin otamme yhteyttä.

Lähteet:

Backman,Catherine L. 2004: Occupational balance: Exploring the relationships among daily occupations and their influence on well-being.

Ong & Jeyaraj 2014. Work–Life Interventions: Differences Between Work–Life Balance and Work–Life Harmony and Its Impact on Creativity at Work.

Virtanen, Anniina 2021: Psykologinen palautuminen.